Olen Katja Säilynkangas, aktiivinen koiraharrastaja Oulusta. Kävin kasvattajakurssin vuonna 2015, mutta kasvattajanimeä hain vasta vuonna 2018. Koulutukseltani olen koira-alan mentaalivalmentaja, eläintenkouluttaja (opinnot kesken) ja eläintenhoitaja. Olin Tsekinpaimenkoira ry:n lehden päätoimittajana 2018–2023 ja olen ollut Suomen Tsekinpaimenkoira ry:n hallituksessa vuodesta 2024 lähtien.
Lapsena meillä ei ollut koiria, vaikka olisin sellaisen halunnutkin. Jouduin vain ihastelemaan kavereideni koiria. Kävin katsomassa kaverini agilitytreenejä ja tykästyin lajiin. Päätin, että kun saan koiran hankittua, alan harrastaa sen kanssa agilityä. Ensimmäisen koirani, kääpiöpinseri Säteen, hankin vuonna 2009. Tokoinnostus alkoi myös Säteen myötä, vaikka laji ei ollut itselleni ennestään tuttu.
Meille tuli ensimmäinen tsekinpaimenkoira vuonna 2017, ja rakastuin rotuun ihan täysin. Koira oli sopivan kokoinen ja siltä löytyi miellyttämisenhalua. Haasteita rodussa ovat muun muassa pieni kanta ja pentukuolleisuus.
Nykyään meillä asuu kolme tsekinpaimenkoiraa: Loiste (2016), hänen tyttärensä Valo (2019) sekä oma kasvattini Säihke (2025).
Harrastan koirieni kanssa aktiivisesti tokoa, rally-tokoa, koiratanssia ja noseworkia sekä kesäisin jälkeä. Välillä hurahdan myös näyttelyihin. Olisikin mukavaa päästä tulevaisuudessa ulkomaille näyttelyihin. En ota koiria pelkiksi sohvakoiriksi.
Mahdollisten pentujen omistajien toivoisin olevan itsekin aktiivisia ja että heiltä löytyy intoa sekä halua harrastaa ja touhuta koiriensa kanssa rodulle tyypillisiä asioita. Meillä kaikki koirat, myös pennut, asuvat perheen kanssa sisällä arjen keskellä. Toivon, että jokainen meiltä pennun ottava sitoutuu tutkimaan koiransa vähintään rodun PEVISA:n mukaisesti viimeistään, kun koira täyttää kaksi vuotta. Toivoisin myös, että koirien luonteesta ja ominaisuuksista saadaan jotain näyttöä.